Pliis..en halua kuulla nyt mitään valituksia siitä, kuinka kierin itsesäälissä tai kuinka olen surkea ihminen, enkä mieti oikeita ongelmia, vaan olen itsekäs ihminen joka valittaa pikkuasioita. Tällä hetkellä kiitos älkää kukaan kirjoittako sitä tuohon kommenttiboksiin..Jos olette sitä mieltä olkaa vain, mutta älkää kiitos nyt sanoko sitä minulle..Tarpeeksi paha olla muutenkin..kiitos.
Koko viikko loman jälkeen on ollut kuin rämpimistä suossa, jossa ei näy loppua. Samalla tuntuu, että vajoaa vain syvemmälle ja syvemmälle mutaan niin, ettei kohta saa enää henkeä. Maanantaina se kaikki alkoi. Aamulla sängystä noustessa itketti. "Ei taas se alkaa. En pysty. En jaksa. En halua." Pakko sinne oli mennä. Niin väsynyt ja surullinen. Kyyneleet valuivat ennen koulua ja koulun jälkeen. Tiistai. Keskiviikko. Torstai. Perjantai. Jokainen päivä samanlainen. Tuntuu kuin kyyneleet polttelisivat silmiä. Et haluaisi enää itkeä, mutta et voi tehdä muutakaan. Kaveri pyytää kahville. Minä vastaan: "Ei tänään." Kaveri pyytää elokuviin. Minä vastaan: "Ei tänään." Kaveri tulee juttelemaan facebookissa. Minä ajattelen: "En jaksa vastata tänään. Lähden pois keskustelusta." Koko ajan samat ajatukset. Älkää puhuko minulle. Tai puhukaa, tai älkää..tai en tiedä enää mitä haluan. Niin paha olla sanotte tai teette mitä tahansa. Haluan vain jonnekin, missä saisin nauraa oikeasti, jossa minun ei tarvitsisi esittää. Jossa minusta pidettäisiin oikeasti. Jossa ei olisi ongelmia. Eikä itkua ja surua..
Päätin sen jo maanantaina. Ostan viikonlopuksi viinaa. Ostan sitä niin helvetisti, että en tajua mistään mitään viikonloppuna. Voi kunpa jäisin auton alle. Voi kunpa tekisin jotain tyhmää. Voi kunpa minua sattuisi. Saatana mikä pelkuri olen, kun en uskalla tehdä sitä nyt. Miksen uskalla? Saatanan pelkuri..Koko ajan mietin ja mietin ja mietin ja ei tekoja..ryhdistäydy tyttö! Mutta siis viinaa viinaa viinaa..Nyt on viinapullo ja oi että kuinka sitä pääsee juomaan! Kaikki tuska ja paha olo katoaa hetkessä. En muista mitään. En tajua mitään. En ymmärrä mitään. Kuka minä olen? Miksi minulla on paha olo? Mitä minulle tapahtuu? Mitään en tajua. Ahh!
Haluan vain pois. En uskalla tehdä mitään, mutta sen tiedän, että haluan pois. Tapahtuisipa se nopeasti. Veisipä joku minut paikkaan, jossa ei enää sattuisi. Rakastaisipa joku minua epätäydellisenä. Rakastaisinpa itse itseäni epätäydellisenä. Tuntisinpa iloa. Tuntisinpa hyvää oloa ilman viinaa. Haluan sinne paikkaan. Tuonne, missä on tuollaista. Haluan unohtaa tämän maailman. Viekää minut sinne...viekää...
Ei se viina auta pahaan oloon. Pääsetkö sinä sinne nuorisopsykalle ?
VastaaPoistaKyllä se auttaa...Juu, minua on pyöritelty suuntaan jos toiseen. Nyt alkaisi se rumba nuorisopsykiatrian poliklinikalla, mutta tuntuu, etteivät he kukaan voi tehdä mitään. Toivoisin olevani väärässä, mutta tiedän, etten ole.
VastaaPoistaYmmärsinkö oikein että et mene osastolle sairaalaan vaan keskustelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ?
VastaaPoistaYmmärsit ja et. En mene osastolle, mutta minulla on hoitopoliklinikalla oma työryhmä, joka yrittää auttaa.
VastaaPoistaAivan. Luulin että pääset osastolle.
Poista