Olio

Kirjotan nyt taas tänne teille, koska ainakin huomenna on semmonen päivä, etten ehi mitää muuta kun lukee... Haluisin puhua siitä, millaiselta tuntuu, kun pään sisällä asuu aivan kuin toinen henkilö. Ei se en ole minä. Se on joku aivan muu. Se käskee minun tehdä kaikkia asioita, eikä se kysy minulta haluanko. Vaikka olisin hyvin väsynyt jo yhtien treenien jälkeen, se ei anna minun levätä. Se sanoo minulle, että olen aivan täydellinen surkimus, jos en mene vielä salille tunniksi. Salilla taas olen täydellinen surkimus, jos en jaksa juosta "tarpeeksi" kauan tai tehdä "tarpeeksi" suurilla painoilla. Se olio haluaa rääkätä minut hengiltä. Sama pätee kouluasioissa. Vaikka olisin kuinka väsynyt, ja haluaisin jo nukkumaan 12 h kokeisiin luvun jälkeen, se ei hyväksy sitä. Se sanoo minulle, kuinka syytän itseäni, jos en saa 10. Silloin tajuan, että se on oikeassa ja niinpä jatkan lukemista yö kahteen asti. Minun tekisi kerrankin mieli käydä aikaisemmin nukkumaan, mutta ei. Se valvottaa minua kaikilla mahdollisilla ajatukilla siitä, mitä en ole vielä saanut valmiiksi. Se muistuttaa minua aina siitä, mitä en ole vielä tehnyt. Se ei ikinä kehu minua tai sano, että olen hyvä jossain. Se olio pääni sisällä haukkuu minut maan rakoon joka päivä, joka tunti, joka minuutti ja sekuntti. Niinpä joudun tekemään kaikkeni, jotta tyydyttäisin sen olion tarpeet edes hetkeksi. - Mutta sille ei riitä mikään. Se on päättänyt tuhota minut. Se haluaa nähdä, kuinka kauan minä kestän sen höykytystä. - Se nimittäin tietää, etten jaksa enää kauaa.

Oletko kiltti ja lähdet päästäni, kiitos. (kuva www.weheartit.com)

Kaikista pahinta, mitä se olio voi tehdä, on se millä tavalla se syylistää minua epäonnistumisen jälkeen. Se käskee minun rangaista itseäni. - "Ei 9 ole hyvä numero! Se on paska numero!" Olio sanoo. Olio käskee minun lukea ensi kokeisiin enemmän, sillä tavalla, etten epäonnistu enää. Kamalinta on, kun olio sanoo, etten ole hyvä missään. Sen mukaan olen täydellinen idiootti, joka ei onnistu missään. Sen mukaan aina voi tehdä asiat vielä paremmin. Epäonnistumiset taas eivät kuulu sen mukaan elämään ollenkaan. Elämän täytyisi olla aivan täydellistä. - Voi kunpa se olisi. Saisin edes päivän olla pelkäämättä, että olio syyttää minua taas jostain.