Sanat satuttavat

Olen aina ollut sitä mieltä, ettei kaveria jätetä. Ikinä. Vaikka joutuisit uhraamaan rahasi, vaatteesi, elämäsi, voimasi.. aina pitää auttaa kaveria. Voit nimittäin huomenna olla siinä tilanteessa, että sinä tarvitset kaveria. Entä jos et koskaan ole auttanut ketään? Auttavatko he sinua? Tämä on mielestäni meidän kaikkien tärkeää muistaa: Jos haluat, että sinua autetaan ja tuetaan, sinun on autettava ja tuettava myös.

Puhun sen takia tästä aiheesta, koska huomasin tänään, mitä kaikkea saatat joutua kavereidesi takia kestämään ja tekemään. Ja tietenkin vastavuoroisesti, mitä saat auttamalla muita. Olin jo pitkään kuullut, kuinka eräs henkilö puhui eräästä hyvästä ystävästäni erilaisia valheita muille ihmisille ympäri kaupunkia. Lopulta minulla paloi hermot häneen ja tietokoneella hieman kärkkäästi kommentoin erästä tilapäivitystä. No siitä lähti aivan kauhea ketjureaktio. Kyseinen henkilö soitti minulle ja sanoi minulle, etten saa puuttua hänen elämäänsä. Sanoin, etten puuttukaan, jos hän jättää kaverini rauhaan. Henkilö antoi lopulta puhelimen isosiskolleen, joka lateli sellaisia sanoja, jotka saivat minut ajattelemaan, millaiset ihmiset oikeasti kykenevät sanomaan sellaisia asioita. Pystyisitkö sinä sanomaan ihmiselle, jota et ollenkaan tunne, ettei tämä ansaitse elää, vaan että tämän pitäisi tappaa itsensä? Sanoisitko, että tämä ihminen ei tiedä elämästä mitään, vaan on hemmoteltu kakara, joka saa aina kaiken? Entä sanoisitko, että henkilö on huora, jolla ei ole tulevaisuutta? Minä en ikinä sanoisi. Ikävä kyllä jouduin vain kuulemaan kyseiset sanat erään henkilön suusta.

Vaikka sanat eivät loukanneet minua henkilökohtaisesti, aloin miettiä, miten kukaan voi ikinä sanoa kenellekkään, ettei tämä ansaitse elää tai että tämän pitäisi kuolla? Entä jos sanot tuon asian henkilölle, jolla on oikeasti vakava masennus tai itsemurha-ajatuksia, ja joka tappaa itsensä puhelun jälkeen? Entä jos sanot henkilölle, että tämä on huora, ja henkilö on vaikka joutunut raiskatuksi, ja saa hyvin pahan mielen vain toisen tuntemattoman tyhmistä puheista? Tai entä jos sanot henkilölle, ettei tämä tiedä elämästä mitään, vaikka oikeasti henkilö on menettänyt lähes kaikki läheisensä ja kärsii syömishäiriöstä? Me kukaan emme voi tietää, mitä toinen on joutunut kestämään. Me kukaan emme myöskään voi tietää, millaista jollain toisella henkilöllä on tai mitä hänen elämässään tapahtuu. On siis hyvin väärin sanoa tuntemattomalle ihmiselle asioita ( vaikka olisi kuinka vihainen), koska ei voi tietää, mitä puheillaan voi toiselle aiheuttaa.

Halusin kirjoittaa tästä aiheesta, koska meidän kaikkien pitäisi joskus miettiä, mitä sanomme ja kenelle. Joku asia voi satuttaa toista oikeasti, vaikka emme tarkoittaisi. Joku asia voi olla vaikka vain läppä, ja se aiheuttaa suurta masennusta ja pahaa mieltä. Minulla näin ei käynyt, koska tiedän, millainen olen ja mitä olen joutunut kestämään. Minulle on aivan sama, mitä muut ajattelevat. Mutta en tiedä, kuinka olisin jossain toisessa tilanteessa puheet kestänyt. Siispä ihmiset.. miettikää ennen kuin lauotte asioita, jotka voivat oikeasti satuttaa toisia!